Tarjonnassa navigointi

 

Jatkuvan oppimisen tarjontaa on nykypäivänä saatavilla entistä enemmän. Korkeakoulut alkavat pikkuhiljaa tehdä opintotarjonnastaan aiempaa saavutettavampaa työelämässä oleville asiantuntijoille. Internet on pullollaan laadukkaita kurssitoteutuksia ja mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja laidasta laitaan. Tässä moduulissa perehdytään siihen, millaista jatkuvan oppimisen tarjontaa on saatavilla ja miten asiantuntija pääsee siihen helpoiten käsiksi.

Moduulin pääkysymys on: Miten löydän juuri itselleni sopivaa jatkuvan oppimisen tarjontaa?

 

Mistä etsiä jatkuvan oppimisen tarjontaa?

Jatkuvasta oppimisesta käytetään myös nimityksiä elinikäinen oppiminen ja elämänmittainen oppiminen. Jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan etsimiseen ja löytämiseen onkin oikeastaan kaksi reittiä. Tarjontaan voi kattavimmin tutustua koulutuksen järjestäjien verkkosivuilla, mutta käytännössä se edellyttää sitä, että tietää, mitä etsii. Tästä syystä koulutuksen tarjoajat pyrkivät myös aktiivisesti tuomaan tietoa opintojaksoista ja -kokonaisuuksista eri vaiheissa elämän- ja urapolkuaan oleville henkilöille ja ryhmille, kuten vaikkapa lukiolaisille tai tietyn alan korkeakoulutetuille työssäkäyville, niihin paikkoihin, missä he jo valmiiksi liikkuvat. Toisin sanoen, tarjonnan löytämisestä on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa.

Kotimaisella korkeakoulukentällä jatkuvan oppimisen opintojaksoja tarjoavat sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut. Jatkuvaa oppimista ovat mm. avoimen yliopiston tarjonta, MOOCit (Massive Open Online Courses), täydennyskoulutus, kesäyliopistojen tarjonta, räätälöidyt kokonaisuudet ja erillisopinnot. Monilla korkeakouluilla on omat jatkuvan oppimisen sivustonsa, joilla kerrotaan tarjolla olevista kursseista ja kokonaisuuksista. Useimmiten apuna on hakukone, jonka avulla voi haarukoida itselleen sopivia opintoja esimerkiksi kurssin aihepiirin, vaikeustason, opetuskielen, opetusmuodon tai hintatason mukaan. Esimerkiksi Aalto-yliopiston eri yksiköiden tarjoamaan jatkuvan oppimisen opintotarjontaan pääsee tutustumaan Aallon elämänlaajuisen oppimisen sivustolla.

Lisäksi tarjontaa pääsee selaamaan kotimaisilla alustoilla kuten opintopolku.fi ja fitech.io. Kansallisessa Opintopolku-portaalissa voi selata koulutuksia ja myös hakeutua niihin. FITech-verkostoyliopiston koulutustarjonta taas kokoaa yhteen kaikkien suomalaisten tekniikan alan yliopistojen kaikille avoimia ja maksuttomia jatkuvan oppimisen kursseja. Yliopistokurssit painottuvat tekniikan alalle ja niiden aihepiirejä ovat tietotekniikka (ICT), 5G, vetytalous ja energiavarastointi.

Korkeakoulujen lisäksi jatkuvan oppimisen tarjontaa on Suomessa myös muilla koulutusasteilla, kaupallisilla toimijoilla ja jatkuvaa oppimista tapahtuu esimerkiksi harrastustoiminnan yhteydessä.

Kansainvälisiä jatkuvan oppimisen tarjontapaikkoja ovat mm. Coursera ja Udemy. Verkkokursseja tarjoavat monet maailman huippuyliopistoista ja suuri joukko muita korkeakouluja niiden vanavedessä. Koulutusala ylipäätään on kansainvälisesti hyvin kilpailtu markkina ja jatkuvan oppimisen parissa toimiikin laaja joukko kaupallisia toimijoita.

Jatkuvan oppimisen tarjonnasta voi saada tietoa myös tietylle kohderyhmälle suunnattujen palveluiden ja yhteisöjen kautta. Esimerkiksi ammattiliitot ja erilaiset yhdistykset (kuten Mimmit koodaa) tiedottavat oman alan tai aihepiirin jatkuvan oppimisen koulutusmahdollisuuksista jäsenistöilleen. Korkeakoulut tiedottavat omasta jatkuvan oppimisen tarjonnastaan alumneilleen. Työmarkkinatori-palvelun kautta tarjontaan voivat tutustua työttömät työnhakijat ja muutkin halukkaat. Työssäkäyville tietoa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista tulee todennäköisesti myös työnantajan kautta.

Miten pitää kanavat auki uusille ideoille?

Hyödynnä niitä kanavia, joita jo käytät.

Lähdetään liikkeelle kaikkein helpoimmasta: nettiä ja sähköpostia käytämme päivittäin kaikki. Kun löydät tahon, joka tarjoaa juuri sinun urasuunnitelmiesi kannalta relevanttia koulutusta, pistä verkkosivu kirjanmerkkeihin ja jos mahdollista, tilaa itsellesi ilmoitus uudesta kurssitarjonnasta. Yleensä tarjolla on ainakin uutiskirje, mutta useilta sivustoilta tiedon uutuuskursseista voi tilata omaan sähköpostiin myös RSS-syötteenä. Esimerkiksi FITechin kurssisivuilta voi tilata myös tiettyyn kurssiin liittyvät tärkeät ilmoitukset, kuten tiedot uusista toteutuksista tai hakuajoista.

Myös somekanavien osalta on yksinkertaisinta ja helpointa valita se kanava, jota yleensäkin seuraat työhön liittyvissä asioissa – on se sitten LinkedIn, Twitter, Facebook tai Instagram. Seuraa koulutusta järjestäviä organisaatioita ja yrityksiä, henkilöitä, jotka toimivat sinua kiinnostavalla alalla, tai vaikkapa tietyn aihepiirin opettajia. Katso, onko käyttämissäsi sosiaalisen median kanavissa ryhmiä, jossa keskityttäisiin sinua kiinnostavan aihepiirin osaamisen kehittämiseen. Ole aktiivinen, kysy ja keskustele.

Puhu oppimisesta ja osaamisen kehittämisestä muiden kanssa.  

Jos olet työsuhteessa, pohdi hetki seuraavia kysymyksiä:

• Mikä on työnantajasi visio ja mitä strategiassa sanotaan tulevaisuudesta?
• Mihin suuntaan yrityksen liiketoimintaa tai organisaation toimintaa halutaan kehittää?
• Minkälaista osaamista se edellyttää?

Miten huolehditaan esimerkiksi siitä, että kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus, digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämiseen liittyvä osaaminen ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisosaaminen ovat riittävällä tasolla? Nämä ovat haastavia kysymyksiä, joihin ei pienen pohdinnan jälkeenkään välttämättä osaa itse kiteyttää selkeää vastausta. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että erittäin todennäköisesti organisaatiosi HR on jo ehtinyt pohtia ja työstää asiaa.

Selvitä, onko työnantajallasi suunnitelma siitä, minkälaista osaamista työpaikallasi jatkossa tarvitaan ja millä tavoin tarvittavaa osaamista voi hankkia. Keskustele esihenkilösi kanssa osaamisesi kehittämisestä. Kysy, onko osaamisen kehittämiseen mahdollista käyttää työaikaa. Ota jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen puheeksi myös työkavereiden kanssa. Kollegoilta voit saada kullanarvoisia vinkkejä oman alan koulutuksista tai asioista, jotka olisi hyvä ottaa haltuun.

Jos haluat kehittää osaamistasi työllistymismahdollisuuksiasi parantaaksesi, voi vaihtoehdoista keskustella esimerkiksi oman liiton uraneuvojan kanssa. Jos taas olet mentorointisuhteessa, kannattaa tämä asia ehdottomasti ottaa puheeksi tapaamisissa.

Toisinaan hyvin työelämää palvelevat neuvot ja vinkit saattavat tulla yksityiselämän ja vapaa-ajan puolelta. Kysy joskus muulla alalla toimivalta ystävältä, miten hän huolehtii omasta oppimisestaan ja kerro vastavuoroisesti omista ajatuksistasi. Myös perhepiiristä ja harrastusporukoista voi saada hyviä ideoita. Jos hyvin käy, saatat saada vinkkien lisäksi myös opiskelukaverin.

Altistu uusille ajatuksille.

Inspiraatio uuden oppimiseen voi syntyä montaa kautta. Olennaista on altistua uusille ajatuksille. Tee se sinulle luonnollisimmilla tavoilla ja kokeile lisäksi jotakin uutta. Kuuntele podcasteja ja äänikirjoja, lue artikkeleja ja kirjoja, katso TedTalkseja ja dokumentteja. Seuraa, mistä asioista tulee ilmiöitä ja millaisia kursseja aiheeseen liittyen on olemassa. Ole utelias, avoin ja kokeile.

 

Tarjontaa on paljon, aikaa rajoitetusti: mistä tietää, mitä kannattaa valita?

Meillä kaikilla on erilaiset taustat, tilanteet ja tavoitteet, joten yksiselitteistä tai yhtä ainoaa oikeaa vastausta tähän kysymykseen ei ole olemassa. Alla on kuitenkin listattu kysymyksiä, joiden avulla voi alkaa hahmotella itselle soveltuvinta tarjontaa ja jatkuvan oppimisen opintosuunnitelmaa.

• Aihe: Mitä uutta haluat oppia? Mitä uutta taitoa tarvitset?
• Taso: Onko aihe sinulle entuudestaan tuttu vai lähdetkö alkeista liikkeelle? Onko sinulla alan koulutus tai työkokemusta vai onko taustasi toisaalla? Opintojaksojen tasoluokittelussa ei ole käytössä yksiselitteistä standardia, mutta yleisesti ottaen voidaan suositella, että täysin uutta asiaa opeteltaessa kannattaa valita alkeis- tai johdantotason kursseja. Hieman edistyneemmille, aiheesta perusteet hallitseville sopivimmat kurssit löytyvät usein perusopintojen tai keskitason kurssien joukosta. Jos sinulla taas on alan koulutus ja työkokemusta, ja haluat syventää osaamistasi, kannattaa tutustua syventävän tason kurssitarjontaan.
• Määrä: Kuinka monta kurssia kannattaa ottaa kerralla? Tämä riippuu täysin siitä, paljonko sinulla on aikaa käytettävissäsi ja mikä on tavoitteesi. Kannattaa myös huomioida kurssin laajuus. Yksi opintopiste (ECTS) vastaa noin 27 tunnin työmäärää. Jos aikaa opiskeluun on muutama tunti viikossa, kannattaa lähteä maltillisesti liikkeelle ja sitoutua opiskelemaan yksi opintojakso kerrallaan. Laske, miten paljon aikaa tarvitset luentoihin ja tehtävien tekemiseen ja selvitä, saatko käyttää opintoihin työaikaa. Jos taas tavoitteenasi on esimerkiksi alan vaihto tai tehtäväkuvan laajennus, voi olla kannattavaa tehdä hieman laajempi suunnitelma siitä, miten uudessa roolissa tarvittavat tiedot ja osaamisen saa hankittua. Kun kokonaisuus on selvillä, katso ja kysy, mitkä opinnoista ovat sellaisia, mitä voi suorittaa samanaikaisesti ja mitä taas pitää opetella ennen kuin voi jatkaa jollekin toiselle kurssille.
• Opiskelumuoto: Minkälainen opiskelu- ja työskentelytapa on sinulle mielekkäintä: aikataulutettu tekeminen (luennot, tehtävät ja säännölliset deadlinet) vai joustavasti omaan tahtiin opiskelu? Opiskeletko mieluummin paikan päällä, täysin verkossa vai tuntuuko parhaalta vaihtoehdolta näiden välimuoto, hybriditoteutus? Valitse suoritettavat kurssit sen mukaan, mikä tukee oppimistasi parhaiten.

Kun kurssit on valittu, aikataulutettu ja mahdollinen ilmoittautuminen hoidettu, on edessä enää paras. Aloita, innostu ja opi!