Oppimisen tarjonta ja sen hyödyntäminen

Jatkuvan oppimisen tarjontaa on nykypäivänä saatavilla entistä enemmän. Organisaatioissa yksi pullonkaula henkilöstön osaamisen kehittämisessä voi olla, se että kaikesta saatavilla olevasta tarjonnasta ei ole selkeää kuvaa, jolloin henkilöstöä on vaikea ohjata mihinkään tiettyyn suuntaan. Tässä moduulissa perehdytään siihen, millaista jatkuvan oppimisen tarjontaa ylipäätään on ja miten siihen pääsee helpoiten käsiksi.

Moduulin pääkysymys on: Mistä löydän sopivaa tarjontaa ja miten sitä voidaan organisaatiossani hyödyntää?

Miten omalle organisaatiolle tai tiimille sopivaa jatkuvan oppimisen tarjontaa kannattaa etsiä?

Mikä on organisaation visio ja mitä strategiassa sanotaan tulevaisuudesta? Mihin suuntaan yrityksen liiketoimintaa tai organisaation toimintaa halutaan kehittää? Minkälaista osaamista se edellyttää? Miten huolehditaan esimerkiksi siitä, että kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus, digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämiseen liittyvä osaaminen ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisosaaminen ovat riittävällä tasolla?

Kun on pohdittu, minkälaista osaamista tarvitaan, on helpompi lähteä katsomaan, mitä tarpeeseen vastaavaa jatkuvan oppimisen tarjontaa on saatavilla ja mistä. Jos tarve koskee jonkin tietyn yksittäisen taidon oppimista tai päivittämistä, voi päivän tai parin koulutus olla kohdallaan. Jos taas tarvitaan laajempaa tai syvempää osaamista, löytynee paras ratkaisu pidemmästä koulutuksesta. Jatkuvan oppimisen mahdollistavaa materiaalia on olemassa laidasta laitaan: kevyimmillään kyse voi olla muutaman minuutin videoista, laajimmillaan taas useita opintojaksoja sisältävistä kokonaisuuksista.

Suomalaisella korkeakoulukentällä jatkuvan oppimisen opintojaksoja tarjoavat sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut, ja niiden sisällä useat eri yksiköt. Jatkuvaa oppimista ovat mm. avoimen yliopiston tarjonta, MOOCit (Massive Open Online Courses), yksittäisten kurssien suorittamisen mahdollistavat erillisopinnot, täydennyskoulutus, kesäyliopistojen tarjonta ja yritysten tarpeisiin räätälöidyt kokonaisuudet. Monilla korkeakouluilla on omat jatkuvan oppimisen sivustonsa, joilla kerrotaan tarjolla olevista kursseista ja kokonaisuuksista. Useimmiten apuna on hakukone, jonka avulla voi haarukoida itselleen tai organisaatiolleen sopivia opintoja esimerkiksi kurssin aihepiirin, vaikeustason, opetuskielen, opetusmuodon tai hintatason mukaan. Esimerkiksi Aalto-yliopiston eri yksiköiden tarjoamaan jatkuvan oppimisen opintotarjontaan pääsee tutustumaan Aallon elämänlaajuisen oppimisen sivustolla.

Lisäksi tarjontaa pääsee selaamaan kotimaisilla alustoilla kuten opintopolku.fi ja fitech.io. Kansallisessa Opintopolku-portaalissa voi selata koulutuksia ja myös hakeutua niihin. FITech-verkostoyliopiston koulutustarjonta taas kokoaa yhteen paikkaan suomalaisten tekniikan alan yliopistojen kaikille avoimia jatkuvan oppimisen kursseja. FITechin kautta tarjolla olevat tekniikan alan yliopistokurssit ovat kaikille täysin maksuttomia. Kurssien aihepiirejä ovat mm. tietotekniikka (ICT), 5G, vetytalous ja energiavarastointi.

Kotimaisten korkeakoulujen jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa on saatavilla kattavasti suomeksi ja englanniksi, myös ruotsinkielisiä opintojaksoja ja -kokonaisuuksia on mukana tarjonnassa. Kynnystä aloittaa uuden asian opiskelu voi madaltaa se, että oppimaan pääsee omalla äidinkielellä. Kursseja on tarjolla johdanto- ja alkeistasolta syventäviin opintoihin. Opintojaksojen tasoluokittelussa ei ole käytössä yksiselitteistä standardia, mutta yleisesti ottaen voidaan suositella, että täysin uutta asiaa opeteltaessa kannattaa valita alkeis- tai johdantotason kursseja. Hieman edistyneemmille, aiheesta perusteet hallitseville sopivimmat kurssit löytyvät usein perusopintojen tai keskitason kurssien joukosta. Henkilöiden, joilla on alan koulutus ja työkokemusta, kannattaa tutustua syventävän tason kurssitarjontaan.

Korkeakoulujen lisäksi jatkuvan oppimisen tarjontaa on Suomessa myös muilla koulutusasteilla, kaupallisilla toimijoilla ja jatkuvaa oppimista tapahtuu esimerkiksi harrastustoiminnan yhteydessä. Kansainvälisiä jatkuvan oppimisen tarjontapaikkoja ovat mm. Coursera ja Udemy. Verkkokursseja tarjoavat monet maailman huippuyliopistoista ja suuri joukko muita korkeakouluja niiden vanavedessä. Koulutus on kilpailtu ala ja jatkuvan oppimisen parissa toimiikin laaja joukko kaupallisia toimijoita sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Miten organisaatiossa viestitään jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista?

Pohdi hetki, miten omassa organisaatiossasi suhtaudutaan osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen.

• Kannustaako organisaationne henkilöstöä osaamisen kehittämiseen? Mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten se konkreettisesti ilmenee?
• Pidetäänkö jatkuvaa oppimista aktiivisesti esillä ja viestitäänkö siitä henkilöstölle?
• Löytääkö työntekijä helposti tietoa niistä mahdollisuuksista, mitä hänellä on jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen?

Yritysten ja organisaatioiden henkilöstö on tänä päivänä varsin itseohjautuvaa, mutta sillä on kuitenkin merkitystä, mitä ja miten asioista puhutaan. Jos oppimiseen ei kannusteta ja jos vaihtoehtoja ei tuoda esille, saattaa asia jäädä vähemmälle huomiolle. Jos taas osaamisen kehittämisestä ja opiskelumahdollisuuksista keskustellaan ja niistä viestitään säännöllisesti, välittää se tietoa osaamisen päivittämisen tärkeydestä ja merkityksellisyydestä.

FITechin keräämästä palautteesta kävi ilmi, että jatkuvan oppimisen kursseille vuonna 2020 osallistuneista 68 % ei saanut käyttää tämän tyyppiseen osaamisen kehitykseen työaikaansa. Valtaosa kyselyyn vastanneista kuitenkin ilmoitti, että kartuttaa osaamistaan nimenomaan oppiakseen työssä tarvittavia taitoja, pärjätäkseen paremmin nykyisissä työtehtävissään tai voidakseen edetä haastavampiin tehtäviin. Se, että opiskeluun saa käyttää työaikaa onkin ehkä yksi konkreettisimmista asioista, joilla osaamisen kehittämiseen voi kannustaa.

Digitalisaatiokehityksen edellytyksenä on, että yritysten ja organisaatioiden henkilöstö osaa ja haluaa ottaa uudet teknologiat käyttöön. Tekniikan alan ammattilaisille teknologiakehityksen seuraaminen ja oman osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on useimmiten itsestään selvää. Tärkeää on kuitenkin se, että myös muiden alojen asiantuntijoita vielä erikseen kannustetaan päivittämään nimenomaan digitaitojaan sekä ymmärrystään teknologiakehityksestä. Tarvitsemme osaajia, jotka oman substanssialueensa asiantuntemuksen lisäksi ymmärtävät teknologian mahdollisuudet palveluiden, prosessien ja liiketoiminnan kehittämiselle. Jo lyhyellä ohjelmoinnin tai tekoälyn johdantokurssilla voi saada ajatukset ja näkymät aukeamaan aivan uudella tavalla.

Mistä voi lähteä liikkeelle?

• Tarkista, mitä osaamisen kehittämisestä ja jatkuvasta oppimisesta sanotaan yrityksen tai organisaation intrassa tai miten aiheesta on henkilöstölle kerrottu. Onko kaikki kunnossa vai onko tietoja syytä päivittää?
• Tiedätkö, mitkä korkeakoulut tarjoavat sen alan koulutusta, minkälaista osaamista organisaatiossasi tarvitaan? Käytä hetki tarjonnan selaamiseen. Alkuun pääsee vaikka kirjoittamalla hakukenttään korkeakoulun nimen ja ”jatkuva oppiminen”. Voit samalla katsoa, mitä on tarjolla kansainvälisesti ja kaupallisilla toimijoilla.
• Tilaa tiedot FITechin jatkuvan oppimisen koulutustarjonnasta RSS-syötteellä ja saa tiedot uusista tekniikan alan ilmaisista yliopistokursseista suoraan sähköpostiisi.
• Miten itse pidät huolta omasta oppimisestasi? Kokeile jatkuvan oppimisen tarjonnasta jotakin, mikä herättää oman mielenkiintosi ja kerro sen jälkeen kokemuksistasi muille. Johda esimerkillä!

Lisätietoa osaamisen kehittämisestä ja FITechin maksuttomasta koulutustarjonnasta yritysten ja organisaatioiden tarpeisiin löytyy fitech.io-sivustolta.