Kasvua tuottavat teknologiat

 

Elämme aikaa, jolloin teknologiat eivät pelkästään mahdollista tai tue liiketoimintaa, vaan ne muuttavat sitä ja jopa luovat uusia liiketoiminnan alueita. Tämä tarkoittaa, että joudumme omaksumaan uusia teknologioita jatkuvasti, sillä ne muuttavat myös tapaamme tehdä työtä.

Moduulin pääkysymys on: Miten tulevaisuuden teknologiat vaikuttavat jatkuvaan oppimiseen?

 

Kuuntele moduulin asiantuntijapuheenvuoro alta:

 

 

 
 

Tulevaisuuden liiketoiminta on muutoksessa

Tulevaisuuden liiketoimintaan vaikuttavaa merkittävästi kaksi asiaa, toteaa suomalaisen ohjelmistoyritys Futuricen perustaja ja pitkäaikainen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen. Ne ovat sustainability eli ympäristö ja kestävään kehitykseen liittyvät asiat sekä teknologia.

Syrjänen näkee, että liiketoimintaa muuttavat monenlaiset digitaaliset teknologiat, kuten data ja koneoppiminen, mutta myös esimerkiksi materiaalitieteet. Syrjänen nostaa esimerkkinä rakentamisen, jossa uusilla materiaaleilla voidaan pienentää hiilijalanjälkeä ja dataa sekä muuta teknologiaa hyödyntämällä lyhentää hankkeiden läpimenoaikaa.

Myös Suomen yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä pitää selvänä sitä, että ”siirtymä ilmastoneutraaliin ja ekologisesti kestävämpään talouteen ei onnistu ilman digitalisaatiota”. Tekoäly optimoi logistiikan ja teollisuuden prosesseja samalla minimoiden niiden päästöjä. Sensoreiden ja tietoverkkojen avulla päästään kiinni materiaalivirtoihin ja parannetaan niiden uusiokäyttöä. Massadata ja analytiikka edistävät tieteellistä tutkimusta ja nopeuttavat innovaatiosyklejä. Tarvetta on myös entistä energia- ja resurssitehokkaammille digitaalisille ratkaisuille. Huippunopea langaton tiedonsiirto (5G/6G), koneoppiminen, asioiden internet (IoT), lisätty ja virtuaalitodellisuus (AR/VR) sekä pilvi- ja reunalaskentakapasiteetti muodostavat toinen toistaan tukevan digitaalisen liiketoimintaympäristön. Lähes jokainen suosikkisovelluksemme tai -laitteemme niin työssä kuin vapaa-ajalla hyödyntää yhtä tai useampaa näistä teknologioista, Mikkilä toteaa.

Yksi tulevaisuuden liiketoimintaa muuttavista teknologioista on robotiikka. Teknologiateollisuuden innovaatiojohtaja Mervi Karikorven mukaan kyse on tekoälyn, koneoppimisen, ohjelmistotekniikan ja tieto- ja viestintätekniikan kaltaisten kehittyneiden teknologioiden soveltamisesta niin, että robotit mahdollistavat prosessiautomaation ja täydentävät ihmisen toimintoja. Muutos on erityisen suuri pk-yrityksissä ja koska valtaosa Suomen ja Euroopan yrityksistä on pk-yrityksiä, robotisaatio tulee näkymään myös kansantalouden tasolla, esimerkiksi tuottavuuskehityksessä, työnkuvien muuttumisena ja osaamistarpeiden muutoksina.

 

“Tekoäly on yrityksen tukiäly”

Tekoälyn merkitystä liiketoiminnassa ja yhteiskunnassa ei voi ohittaa. Se mahdollistaa monia asioita, joilla yritykset voivat tehostaa prosessejaan ja päivittää liiketoimintaansa nopeasti. Tekoäly aiheuttaa väistämättä myös muutoksia, joiden vaikutus näkyy tavassamme tehdä työtä. Aalto-yliopiston tietotekniikan professori Jussi Rintasen mukaan tekoälyn aiheuttamista muutoksista suurimmat ovat aloilla, joilla tietokoneita jo nyt käytetään paljon. Rintasen mukaan tärkeitä muutoksia on kaksi.

Ensinnäkin tietokoneohjelmistojen tuotanto automatisoituu, ja suuri osa ihmisen rutiininomaisesta tietokoneen ääressä tekemästä työstä siirtyy tietokoneen tehtäväksi. Jäljelle jäävä työ muuttuu mielekkäämmäksi, enemmän luovuutta ja ajattelua vaativaksi. Tämä muutos voi luoda asiantuntijoille uusia tehtäviä ja nimikkeitä, kuten robottien esimies (”robopomo”), ekosysteemikoordinaattori, tietovirta-asiantuntija tai lisätyn todellisuuden mallintaja (Teknologiateollisuus 2018, 17).

Toinen tärkeä muutos on se, että yritystoiminnassa hallinnollisen työvoiman tarve vähenee. Automaation parantuessa yritysten liiketoimintamalleja on helpompi muuttaa ja vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja on helpompi vertailla keskenään. Suuressakaan yrityksessä ei tarvitse välttämättä olla paljon työntekijöitä. 

Yhteiskunnalle tekoäly merkitsee ihmiskeskeisesti käyttöön otettuna huimaa mahdollisuutta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämpään kehitykseen, Joonas Mikkilä toteaa. ”Väärin käytettynä se voi kuitenkin uhata terveyttämme, turvallisuuttamme sekä perusoikeuksiamme. Kuten muitakin laajavaikutteisia teknologioita myös tekoälyä ja sen kehitystä ja käyttöä on pyrittävä ohjaamaan hyötyjä maksimoiden ja haittoja minimoiden.”

”Tekoälyn ja erityisesti koneoppimisen hyödyntäminen liiketoiminnassa ja yhteiskunnassa on vasta alkanut. Mielestäni mahdollisuuksien ymmärtäminen ja kokeilu käytännön sovelluksissa on jokaisen asiantuntijan velvollisuus. Kehotankin kaikkia yritysten ja yhteiskunnan palveluksessa olevia asiantuntijoita tutustumaan tekoälyn ja koneoppimisen mahdollisuuksiin ja ottamaan uudet työkalut käyttöön omassa työssään”, sanoo Aalto-yliopiston tietotekniikan professori Petri Vuorimaa. Vuorimaan mukaan teknologialla on suuri rooli suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa ja uusia teknologisia innovaatioita tarvitaan erityisesti ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Lisäksi hän nostaa esiin Suome väestön ikääntymisen, joka on merkittävä ongelma jo lähitulevaisuudessa.

 

Tulevaisuus kuuluu roboteille – ja ihmisille

Teollisuusrobotteja on ollut käytössä jo pitkään ja niiden ansiosta esimerkiksi Uudenkaupungin autotehdas on pysynyt kilpailukykyisenä globaalista kilpailusta huolimatta. Robotit tutkivat meriä, puhdistavat vaarallisia jätteitä ja alueita, työskentelevät kaivoksilla, varastoissa, viljelevät maata ja lypsävät lehmiä. Robotit pystyvät myös analysoimaan suuria tietomääriä ja niitä käytetään rahoitusalalla, lakitoimistoissa sekä muissa tietointensiivissä asiantuntijatehtävissä.

Robotit ovat yhä älykkäämpiä. Ne toimivat aiempaa interaktiivisemmin ihmisten, toisten robottien sekä ympäristönsä kanssa ja suoriutuvat yhä haastavimmista oppimis-, havaitsemis- ja tunnistamistehtävistä. Tämän kehityksen myötä roboteille löydetään lisää sovelluskohteita mm. seuraavilta aloilta: kuljetukset ja liikenne, vaativat leikkaukset ja diagnostiikka, kotisairaanhoito, kotihoito- ja hoivapalvelut, turvallisuusala, opetus sekä harrastukset.

Mitä sitten on ihmisten rooli tulevaisuudessa? Tekoäly ja robotit ovat tehokkaita hoitamaan monen alan rutiinitehtäviä sekä haastavia lasku- ja analysointitehtäviä. Ne tehtävät, joita robotit eivät osaa tai niiden ei kannata antaa tehdä, ovat kuitenkin edelleen ihmisten tehtäviä. Näistä esimerkkeinä toimivat vaikkapa koulutus, johtaminen, monenlaiset suunnittelutehtävät ja ylipäätään kaikki sellainen, mihin liittyy luovuus. Panostus robotteihin voi myös synnyttää uusia ideoita ja sitä myötä uusia työpaikkoja.

Mitä tarkoitetaan “disruptiivisilla teknologioilla” ja “deep techillä”?

Disruptiiviset teknologiat mahdollistavat sovellukset ja innovaatiot, jotka määrittävät markkinoita uudestaan sekä korvaavat olemassa olevia rakenteita ja toimintamalleja. Innovaatio voi olla radikaali, luoda merkittäviä uusia markkinoita ja muuttaa ajattelua silti olematta disruptiivinen. Disruptiiviset teknologiat syrjäyttävät olemassa olevia teknologioita ja niihin perustuvia sovelluksia. Esimerkkeinä tästä toimivat esim. tekoäly, 3D-tulostus, geenimuokkaukseen perustuvat syöpähoidot jne.  

Deep tech kertoo siitä, että kyse on usein vielä suuria TKI- ja pääomainvestointeja vaativasta teknologiasta, jolla haetaan ratkaisuja yhteiskunnassa tai markkinoilla tunnistettuihin suuriin haasteisiin. ”Deep tech -sovelluksilla on iso yhteiskunnallinen tai kaupallinen tilaus. Koska ollaan vielä kaukana kaupallistamisvaiheesta, investointeihin voi toisaalta liittyä edelleen isoja teknisiä riskejä. Deep tech -yritysten odotetaan synnyttävän arvokasta aineetonta pääomaa, jota voidaan suojata IPR-oikeuksin”, kertoo Mervi Karikorpi. 

Petri Vuorimaan mukaan Suomessa on paljon teknologista osaamista, ja osaamisen ympärille on muodostunut myös uutta, rohkeaa liiketoimintaa. ”Hyvä esimerkki on vaikkapa Aalto-yliopistosta lähtöisin oleva Iceye.”

 

Mikä on tärkein valmius, joka asiantuntijoiden mukaan nyt kannattaisi itselleen hankkia?

Tuomas Syrjäsen mukaan olennaisinta on ymmärrys siitä, miten dataa ja koneoppimista voidaan soveltaa. Kyseessä ei ole vain tekninen valmius, vaan ”laaja-alainen ajatusmaailma siitä, että asioita voidaan ratkoa eri tavalla eri datalähteitä apuna käyttäen”. Digitaalisista taidoista Petri Vuorimaa korostaa erityisesti kahta: ohjelmointitaitoja ja koneoppimisen perusmenetelmien tuntemista.

Oman osaamisen ylläpitäminen on tärkeää ja sitä voi tehdä monella eri tavalla. Verkko-opiskelu on nykyään helppoa ja hauskaa, lisäksi oppia voi lukemalla, oman alan medioita seuraamalla ja asioista keskustelemalla. Joonas Mikkilä antaa vielä yhden täsmävinkin: ”Verkostoidun itseäni fiksumpien tyyppien kanssa ja esitän heille kysymyksiä, joihin haluaisin itse kyetä vastaamaan.”

 

Moduulin lähteet: