Jatkuva oppiminen, mitä ja miksi?

 

Mieti hetki, milloin olet viimeksi kuullut sanan oppiminen? Missä yhteydessä se tapahtui? Hyvin todennäköisesti se tapahtui aivan äskettäin. Oppiminen tulee vastaan joka puolella työelämää: Meille tarjotaan webinaareja, esihenkilöt puhuvat kehittymisestä ja oppimisesta, agile-menetelmät painottavat oppimista ja jopa sosiaalinen media ehdottaa oppimissisältöjä. Oppiminen vaikuttaa valuneen koulutuspäivistä ja kursseilta kaikkialle työelämään. Miksi tämä tapahtuu juuri nyt, ja miten se koskettaa sinua?

Moduulin pääkysymys on: Miksi minunkin kannattaisi oppia jatkuvasti uutta?

 

Työn murros ja kiihtyvä muutos

Työn murros, uusi työ, neljäs teollinen vallankumous… Samalle ilmiöjoukolle on monta nimeä, mutta kaikki viittavat samaan suuntaan: Työn tekeminen on muuttamassa luonnettaan ja tämä muuttuminen on pysyvää. 1800-luvun alussa alkoi teollinen vallankumous, joka merkitsi palkkatyön alkua. Taylorismi, fordismi ja teollisuustyön tehostuminen 1800–1900-lukujen taitteessa oli seuraava suuri vallankumous. Kolmas vallankumous oli tietotyön ja digitalisaation alku 1900-luvun jälkipuoliskolla, kun tietokoneet vyöryivät työelämään. Asiantuntijatahot, kuten Maailman talousfoorumi (WEF), katsovat, että neljäs teollinen vallankumous on jo alkanut. Neljännen teollisen vallankumouksen piirteitä ovat Maailman talousfoorumin mukaan fyysisen, digitaalisen ja biologisen rajojen hämärtyminen. Lisäksi sitä leimaavat muutoksen laajuus, systeemisyys ja ennen muuta ennennäkemätön muutoksen nopeus, joka kiihtyy jatkuvasti. Suomalainen teknologiavaikuttaja Risto Siilasmaa kiteyttää tilanteen kirjassaan Paranoidi optimisti: “Muutos ei tule koskaan olemaan yhtä hidasta kuin se on nyt.” Ja kun maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvään tahtiin, oppiminen muuttuu välttämättömäksi.

 

Miten työ muuttuu ja mitä se merkitsee oppimisen kannalta?

Miten työ sitten konkreettisesti on muuttumassa? Työn muutosta ajaa muutama ajuri tai megatrendi, jotka mullistavat koko yhteiskuntaa. Valtioneuvoston kanslian (VNK 2018) raportissa nostetaan esiin seitsemän työn murroksen ajuria. Mihin nämä ajurit ovat työtä viemässä? Samassa raportissa (VNK 2018) sekä vuotta aiemmassa Valtioneuvoston kanslian (2017) raportissa ennakoidaan myös keskeiset muutokset työssä, joihin nämä ajurit vaikuttavat.

Työn murroksen ajurit (VNK 2018) Miten työ on muuttumassa (VNK 2017, 2018) 
1. Globaali osaamiskilpailu ja arvoketjut: Globaali riippuvuus ja toisaalta osaavan työvoiman kiihtyvä liikkuvuus. 1. Osaamisen muutos: Tarve korkeammalle osaamiselle, jatkuva oppiminen, ajatteluvalmiuksien oppiminen asioiden sijaan, yhteisöjen osaaminen. 
2. Talouskasvun ja työn irtikytkeytyminen: Yhä useammat työt voidaan automatisoida ja robotisoida. 2. Työn sisältöjen ja käytäntöjen muutos: Luovan yhteistyön korostuminen, kestävä työ ja talous. 
3. Digitalisaatio: Työn monipaikkaisuus, automatisaatio, aikajoustavuus 3. Työn rakenteiden muutos: Joustavuus ja itseorganisoituminen 
4. Ilmastonmuutos ja hupenevat luonnonvarat: Talouden “vihreä siirtymä”, kiertotalous 4. Työn merkityksen muutos: Merkityksellisyyden korostuminen, ekososiaalinen kestävyys, oppiminen merkityksenä. 
5. Kaupungistuminen: Globaali muuttoliike 5. Toimeentulon muutos: Joustava perusturva, työn limittyminen 
6. Väestön ikääntyminen: Huoltosuhteen heikkeneminen, uudet kohderyhmät ja palvelutarpeet 
7. Muuttuvat käsitykset työstä: Työn merkityksellisyyden korostuminen 

Osaamisen ja oppimisen kannalta työ muuttuu polarisoituneemmaksi: “Työpaikkoja ajatellaan tulevaisuudessa olevan lähinnä korkean osaamisen aloilla ja hyvin matalan osaamisen aloilla. Keskitason osaamista vaativaa työtä on huomattavasti vähemmän.” (VNK 2017, 21.) Kun työn luonne lisäksi muuttuu ja monimutkaistuu jatkuvasti, on oppimisen tarve suuri ja jatkuva. Osaamiseen liittyvä muutos kiteytyy kolmeen muutospolkuun:

NykytilaTulevaisuus
Koulutus kertaluontoisena investointina Jatkuva osaamisen kehittäminen
Asioiden oppiminen Ajattelu-, vuorovaikutus- ja pärjäämistaitojen oppiminen
Yksilön osaaminen Yhteisön osaaminen

Asiantuntijatyö tai tietotyö on siis muuttumassa yhä monipaikkaisemmaksi, globaalimmaksi ja joustavammaksi, mikä vaatii jatkuvaa uuteen sopeutumista sekä oppimista yhteisönä ja verkostona. Samalla työ monimutkaistuu ja sen rutiininomaiset osat automatisoituvat, jolloin osaamisvaatimukset kohoavat. Työn ja toimintaympäristön muutostahti kiihtyy, mikä edellyttää jatkuvaa poisoppimista ja uudelleenoppimista. Uuden ajan asiantuntija on siis jatkuva oppija – se paitsi mahdollistaa työn myös lisää työn merkityksellisyyttä. Kanadalainen oppimisasiantuntija Harold Jarche kiteyttää asiantuntijatyön muutoksen: “Työ on oppimista, ja oppiminen on työtä.”

Jatkuvan oppimisen uudistus Suomessa

Työn murros tuo tarpeen jatkuvaan oppimiseen. Jatkuvan oppimisen tarpeeseen pyrkii osaltaan vastaamaan Suomessa vuonna 2019 aloitettu valtakunnallinen jatkuvan oppimisen uudistus. “Jatkuva oppiminen tarkoittaa koko elämänkaaren aikaista, eri elämänalueille ulottuvaa oppimista”, hankkeen materiaaleissa (OKM 2020) todetaan. Uudistuksella on kolme tavoitetta (OKM 2020):

  1. Jokainen kehittää osaamistaan työuran aikana.
  2. Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista.
  3. Kaikilla on työelämän ja merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen.

Yksittäisen asiantuntijan kannalta jatkuvan oppimisen uudistus merkitsee ainakin tarjonnan paranemista. Uudistuksen myötä muun muassa korkeakoulut ovat alkaneet tuoda aiempaa enemmän oppimistarjontaa työikäisille ja esimerkiksi avata erillisiä jatkuvan oppimisen palveluita, kuten FITech-verkostoyliopisto. Lisäksi oppiminen on aiempaa tiiviimmin mukana työllisyyspalveluissa sekä työvoimaviranomaisten palveluissa. Jatkuvan oppimisen uudistuksen on jatkossa tarkoitus tarjota elinikäistä ohjauspalvelua ja uusia digitaalisia palveluita niin oppimiseen hakeutumiseen kuin ohjaukseen sekä tehdä työttömyysturvan avulla oppimisesta aiempaa helpompaa. Jatkuvan oppimisen palvelukeskus aloittaa vuonna 2021. (OKM 2020) Kokonaisuudessaan jatkuvan oppimisen uudistus siis tekee oppimisesta aiempaa luontevamman ja yhteensopivamman osan jokaisen työikäisen elämää.

 

Lähteitä moduuliin: